31. Vaelluspaiva, Pedrouzo- Santiago, 20.8 km

Wuhuu! Me tehtiin se! Tän päivan kävely sujui kuin pumpulilla leijailen. Ilmassa oli vähän haikeutta: vikat aamukahvit baarissa, vikat prkl mäet kiivettävänä, vikat leimat pysähdyspaikoissa passeihin, vikat Buen Camino- toivotukset muille vaeltajille, kaikki viimeistä kertaa.

 Santiagoon saapuminen sujui kuitenkin ilman suurta tunnemyrskya, tupsahdettiin vain tänne ja opaskirjan suosittelemaan albergueen. Suihkun ja vaatteidenvaihdon jälkeen kävelimme vanhaan kaupunkiin ja katedraalille. Kävimme katsomassa pyhiinvaeltajien suojeluspyhimysta Jakobia, jonka runsaasti kullalla silattua patsasta halaamaan päästäkseen piti jonottaa jonkin aikaa. Minä tosin vaan moikkasin Jakobia ja taputin olalle, minusta tuntui vieraalta ajatus ruveta halailemaan jotain patsasta.

Katedraalista menimme pyhiinvaeltajien toimistoon, jossa pyhiinvaelluspassimme tarkastettiin, ja jossa meidän piti täyttaa lomake, jossa kysyttiin tarkkaan oliko matkamme uskonnollinen vai hengellinen tai joku muu. Molemmat rastitimme keskimmäisen kohdan, mutta jostain syystä Sisko sai compostelan, jossa hänen nimensä on korvattu latinalaisella nimellä (annetaan niille, joiden matka on uskonnollinen) ja minä omalla nimelläni varustetun. Sisko ei oikein tykännyt, sanoi, että on kuin jonkun vieraan todistus.


 Iltapäivä kierreltiin kaupunkia, käytiin syömässa hyvin, ja koeshoppailtiin ostarilla, etta ollaan sit huomenna Barcelonassa iskussa:) Huomattiin tosin, etta vaelluspäivän jälkeen ei ole ihan parhaassa ostosvireessä. Pelkkä seisominenkin sattuu sen verran. Ollaan väsyneita, kuten totesin pyhiinvaeltajien toimistossakin, kun siellä kysyttiin fiilistä, mutta rauhallisen tyytyväisiä.

 Matkaa tehty 707 km, perillä Santiagossa, jäljellä Caminoa 0 km! - Mutta uudet seikkailut odottavat! Huomenna herätys vielä aiemmin kuin yleensä, lentokenttäbussi lähtee tuosta kulman takaa jo 6.10. Suomessa blogiin tulee varmasti vielä jälkisanat ja lisään kuvat tänne, nyt se ei ole ollut mahdollista ( koska olen niin tumpelo, en mikään IT-nunna, niinkuin Sisko sanoo, insidevitsi tälta reissulta) Saattaapi olla että lisään myös oivalluksia, joita meillä on matkan varrella tullut mm. varusteiden suhteen, kantapään kautta opittuna.